Niin, mihinkäs me jäimmekään viime osassa? Ainiin, siihen kun Monika oli kysymässä Kimiltä jotain, mutta en kertonutkaan sitä teille! Hihii.. Älkäämme muistelko sitä pahalla.
"..Kim, kun olen tainnut rakastua sinuun todella palavasti.. Enkä haluaisi enää pitkittää tätä, joten, muuttaisitko luokseni?" Monika oli kysynyt. Kim ei vastannut mitään. Mutta yhtäkkiä hän vain pyörähti ympäri ja kasvoi aikuiseksi. Siinä taisi olla vastaus. Kirjoitankin tähän heti tietoja Kimistä. Eli.. Hän on mammonatavoitteinen niin kuin Monikakin, unelmanaan hän pitää sairaalaan johtajaa, joten sairaalaan töihin! Hän on kauris ja luonteeltaan siisti, ujo, laiska, leikkisä ja marisija. Kim pitää hyväkuntoisista naisista joilla on punertava tukka, mutta hattua ei saa olla pään päällä. Hänellähän on taitoja! Ruoanlaitto (2), mekaniikka (2), karisma (3), kunto (2), logiikka (3), luovuus (5) ja siivous (3). Siinä taisivatkin olla sitten kaikki. Paitsi, hän toi taloon mukanaan 2391 simeleonia.
Kim uusine hiuksineen muodonmuutoksen jälkeen. Vielä kun saisi vaatteet uusina, mars kauppaan siitä!
Käskystäni Kim lähti kauppaan.
Emmehän me suinkaan unohda suloista Rakeliamme, perheeseen saatiin ostettua vauvan hoitopöytä, ja Rakel sai kokeilla sitä ensimmäisenä Monikan kanssa.
Ostosretkeltään tultuaan ja uudet vaatteet päällään Kim juoksi heti Monikan luokse ja kysyi: "kulta? Haluaisitko tulla kanssani treffeille?" "Totta kai!" Monika vastasi. Tuossa on myös Niitä Kimin uusia vaatteita, erikseen en jaksanut ottaa kuvia.
"Kim, tiedätkö mitä?" Monika aloitti. "Lännes on itä!" Kim vastasi naurahtaen. "Tai no.. Ei mitään" Monika jatkoi ja...
...Ja ehti melkein painamaan huulensa kiinni Kimin huuliin.
Kukkuu Rakel! Älä itke! Emme me ole sinua unohtaneet, vai itketkös jostain muusta asiasta?
Ai tästä Rakel taisi itkeä! No nytpä olemme taas hieman tietäväisempiä.
"Yök! Hyvin menee Kim! Laita se vaippa sinne roskakoriin! iih! Älä heitä sitä vain minne sattuu! Saat sitten siivota sen!" Monika nyrpisteli nenäänsä Rakelin hajuvaipalle. "Hei, tämähän on ihan kivaa!" Toisin sanoen Kim taisi pitää siitä..
Vauvanhoito- ja siivoussession jälkeen pari meni "nukkumaan".
Aamulla, kukonlaulun aikaan, Monika kysyi haluaisiko Kim kihloihin. Kim oli aivan häkellyksissä, eikä saanut sanottua mitää, ei yhtikäs mitään. Monikan ilme oli jo vähän väliä meinannut kääntyä surulliseksi.. Mutta lopulta Kim sai puhuttua. "..Klunks.. Tuota.. Kyllä! Tahdon!"
Kihlauksen jälkeen Kimin oli mentävä pihalle hakemaan lehti jotta hän saisi katseltua työpaikkoja. Hän sitten päättikin jäädä pihalle lukemaan lehtä ja katselemaan työpaikkaa. Hetken katseltuaan työpaikkailmoituksia ei mieluista löytynyt.. Voi harmi! Jonkunhan pitäisi käydä töissäkin, Monika kun oli äitiyslomallaan. Niin ja, Kimhän unelmoi sairaala-urasta ja senhän minä toteutan!
Kuultuaan sisältä huutoja, Kim juoksi sisälle jättäen lehden maahan. Sisällä hän sitten huutajan olevan Rakel, Kim otti Rakelin syliin ja meni jääkaapille, tai yritti mennä jääkaapille, Monika nyt vain sattui juuri laittavan muroja sinne. "Kulta, otatko Rakelille tuttipullon sieltä, kun kerran olet laittamassa muroja samalla?" Kim kysyi.
Nyt kun samalla siirrymme pihalle, niin näemme siellä tälläisen ihanan talvisen kuvan! Talvi on laskeutunut Wister Canyoniin.
"Pyyöök! En voi olla! En todellakaan! En ikinä! Pyyöök!" Monika mietti itsekseen.
Kim oli nähnyt kun hänen kihlattunsa oli juossut vessaan, ja oksentanut siellä.. "Voisikohan se olla ruokamyrkytys?" Kim mietti samalla kun sekoitti räiskäle-taikinaa. Hän päätti soittaa ruokamyrkytyskeskukseen kun olisi saanut tehtyä räiskäletaikinan valmiiksi.
"KIM!" Monika kirkaisi yhtäkkiä, mutta jatkoi heti: "olen raskaana! me saamme lapsen!" "Sepä hyvä uutinen!" Kim vastasi ruokaa suu täynnä. "Onneksi en ehtinytkään soittaa sinne ruokamyrkytyskeskukseen!" Kim mietti itsekseen.
"Voi äidin pikkutyttö, sinä saat pikkusiskon tai -veljen" Monika kertoi Rakelille samalla kun syötti häntä.
Kun Monika oli syöttänyt ja laittanut Rakelin nukkumaan, hän vaihtoi päälleen arkivaatteet ja meni Kimin luokse ja kysyi: "Kim Tarkka, tahtoisitko tulla minun miehekseni?" "Tottahan toki! Jos sinä, Monika Gridley vain haluat minut mieheksesi" Kim vastasi leveä hymy kasvoillaan.
Tiditidiii! Rakelin oli aika siirtyä taaperoikään. Puhaltajana ja juhlijana toimi yksin Kim, Monika raukka kun oli niin väsynyt naimisiin menon jälkeen, ettei jaksanut tulla oman tyttärensä synttäreitä juhlimaan.
Tämmöinen kaunis pikkuenkeli Rakelista sitten kuoriutui, kauneus todellakin pysyi! Ettei vain muuttunut söpömmäksikin!
Jos ihmettelette miksi tässä kuvassa ei ole lattiaa tai seiniä, niin syy on yksin kertaisesti, että en jaksanut laittaa niitä kun jo rupesin pelaamaan xP
Puheopetukset alkoivat heti. "Rakel, sano iskä" Kim yritti opettaa pienokaista puhumaan, mutta turhaan. "Igöö?" Rakel vastasi.
Kim oli turhautunut Rakelin puheopetuksiin. Hän oli laittanut Rakelin leikkimään leluilla ja painunut itse nukkumaan Monikan viereen. Monika, neuvoisitko Kimiä miten hoidetaan lapsia.
Herättyään Kim oli kuullut postin tulevan, hän vilkaisi puolinukkuvaa Rakelia ja vaihtoi vaatteet ja haki lehden itselleen.
Tälläkertaa Kim oli päättänyt onnistua, hän opettaisi Rakelia potalle.
Sillä välin kun Kim yritti opettaa Rakelia. Monikan maha pompahti jo toisen kerran. Monikahan oli aina siitä yhtä iloinen kun sai tietää pikkuisen ilmoittelevan itsestään.
Pottailun jälkeen oli vuorossa kävelyopetukset, mahtimaidon kera tietenkin.
"Hurraa kulta! Nyt osaat jo kävellä itsekin!" Kim hurrasi ja nosti tytön korkealle. Mahtimaito ja Kim olivat onnistuneet.
Tälläistä kaikenlaista Monika ehti tehdä raskausaikanaan.
Ja myös tälläistä. Kun kerta Kim ei ollut onnistunut opettamaan Rakelia puhumaan niin Monika päätti tehdä sen, mahtimaito on nykyään yleistä Gridleyn perheessä, tulette näkemään sitä varmasti moneen kertaan.
"ää ä! Äipä! Oa yliin!" Rakel sössötti juuri oppimallaan taidollaan. "Mitä? Ahaa, no hyvä on" Monika kysyi kun ei ollut ensin tajunnut mitä hänen pikkuisensa oli yrittänyt sanoa.
Voi sitä riemua..
"Noniin kulta, käyppäs vielä pisulla ja sitten mennään nukkumaan" Monika sanoi hempeällä äänellään.
"huooh.. Pääsimpäs nukkumaan, olisi nyt jo kuorsaamatta.." Monika mumisi itsekseen kun oli saanut suostuteltua Rakelin unten maille.
Ei sitä Monikan nukkumisriemua kestänyt kauaa.. Vain viiteen aamulla.. Hyss, hyss Rakel ole nyt hiljaa. Noh! Herätit jo molemmat..
Kun Kim oli jaksanut vääntäytyä Monikan kanssa sängystä, hän meni viemään Rakelin potalle ja kas, kas joku oli oppinut potalle. Nyt Rakel omistaa kaikki taidot.
Äkkiä kuului karmea parkaisu kylpyhuoneen puolelta. Monikan synnytys oli alkanut, taas hän synnyttä vessassa.. "aaaiihh! Kim! Auuta!" Monika kirkui. Kim ei ollut mahtunut vessaan niin hän oli jäänyt sitten oven taakse kuuntelemaan mitä tapahtuu.
Tässä taisi olla Felix.
Ja tässä taisi sitten olla Sofie, niin saman näköisiä he ovat.
Kaksoset laitettiin nukkumaan ja Monika meni pihalle tutkimaan postilaatikkoa. Sieltä sitten löytyi parit laskut.
Lopetankin sitten tähän kohtaan. Toivottavasti osa miellytti teitä. Nyt puolestani toivoisin kommentteja!
Kommentit